Stellan kirja

Vaikeaa, vaikeaa (314 sanaa), kirjoittanut omistaja

Siiri oli antanut luvan opettaa Stellalle maastakäsin perusasioita, kun hänellä ei ollut vielä rohkeutta ja aikaa opetella. Hänen olisi sitten helppo treenata Inkerin opastuksella, kun Stella osasi vähän etukäteen. Tosin ei Inkerillä ollut sen helpompaa, kun sulkutaivutusmerkin opettelu oli friisiläiselle ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tamma otti loistavasti sisätakajalkaa kohti massakeskipistettä eli rungon alle, taipui tasaisesti koko kropasta ja asettui hyvin, että korvat olivat tasan. Myös avotaivutuksen kanssa ei ollut ongelmaa, mutta se sulkutaivutus.
“Siirrä rohkeasti pyllyä”, Inkeri yritti pitkän raipan kanssa pyytää tammaa siirtämään takaosaa muutta turpaa. Ulos asettaminen sai tamman ottamaan askeleita tai sitten tamman takajalat menivät liikaa ristiin.
“Ihan pieni painonkin siirto riittää”, Inkeri huokaisi, mutta hänen turhautuminen tarttui varmasti tammaan. Miksi Stella edes yrittäisi ymmärtää, kun Inkerillä loppui motivaatio opettamiseen.
“Anteeksi, otetaan pieni nollaus”, Inkeri huokaisi ja pyysi tammaa menemään isolle ympyrälle. Stella herkästi lähti lipumaan kohti käsittelijää, että Inkeri sai tasaisin välein pyytää friisiläistä siirtymään kauemmas. Jos raippamerkki ei riittänyt tai johdan kevyestä heilautuksesta ei tapahtunut mitään, käveli Inkeri määrätietoisesti tammaa kohti, että tamma väisti kauemmas.
“Noin, siellä omalla ympyrällä rohkeasti”, Inkeri juoksutti tammaa käynnissä ja ravissa valvoen, että sisätakajalka pitää oikean paikkansa.

“No sehän liikkuu kauniisti”, Siiri saapui tallin pihalle ja autosta hyppäsi pirteä tallikoira Kepa. Kepa ei onneksi ollut mikään rymistelijä tai juoksisi hyppäämään ihmisiä kohti. Stella sivusilmällä seurasi varuillaan koiran liikkeitä, mutta keskittyi sitten Inkeri pyyntöihin.
“No joo”, Inkeri mumisi ja pysäytti tamman. Hän otti ihan takaosan siirtoa, että ulkoavusta sisäpuolelle ja sisäavusta ulkopuolelle. Vaivihkaa hän otti sulkumerkin ja aivan vähän Stella suostui takaosaa siirtää. Inkeri kiljui sisäisesti.
“Mitäs tänään on ollut ohjelmassa”, Siiri kysyi.
“Perus taivutusta ja asetusta sekä sulkumerkkiä”, Inkeri kertoi ja yritti demoa sulkumerkkiä, ainakin sen mitä raipalla tehdään. Stella siirsi takaosaa pois, vaikka tuntui yhä olevan epävarma omasta kehonhallinnasta.
“Oi”, Siiri hymyili ja Inkeri oli yhtä intoa täynnä. Viimein hän oli onnistunut opettamaan kaikille tallin hevosille sulkutaivutus merkin, että itse sulkutaivutus on vielä työn alla.